Siitä onkin kulunut kauan aekaa ku viimeks oon pullaa leiponu. Siinä piti ihtiä ottaa niskasta kiinni ja tehä taikinaa ennen ku taito kokonaan katuaa.. Leipojia kyl oli pöydän ääressä myssy piässä oottamassa ommaa taikina-annosta. Aattelin niin et tärkeintä se yhessä tekeminen.... vaikka jauhoja ehtivät laittaa niin palio ettei taikinan muotoilu oikein onnistunut. Lisäks jauhoja oli lattialla, vaatteissa.
Mutta kyllä ne maistuivat.... kylmä maito on lämpymän pullan paras kaveri....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!