Martta-illassa innostuin Isoäidin neliöistä. Aioin vain virkata muutamat neliöt, että pari lankakerää saisin pois. Sain pahan tartunnan, vauvan peiton tein... ja siihen sen piti jäädä. Hups, huomasin virkkaavani lisää, lisää. Peiton sain kasaan pikkuhiljaa. Kierrätyksestä ja kirpparilta löytyi uusia lankanökkösiä ( kerän loppuja) sekä purkulankoja.
Tämän peiton alle oli ihanaa käpertyä kuumeisena torkkumaan, hereillä olessa kuumaa teetä hunajan kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!